visit finland matkailun trendit

Visit Finland

• Alueellisen matkailutilinpidon avainluvut  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Ulkomaisten matkailijoiden menot Suomessa  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Kotimaisten matkailijoiden menot Suomessa  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Matkailijoiden kulutus Suomessa  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Matkailutoimialojen työllisyys  [Päivitetty: 17.4.2024]
• 14ju -- Kansainvälisten alustojen kautta varattu lyhytaikainen majoittuminen Suomessa kuukausittain, 2018M01-2023M12  [Päivitetty: 2.4.2024]
• 14jv -- Kansainvälisten alustojen kautta varattu lyhytaikainen majoittuminen Uudellamaalla kuukausittain, 2018M01-2023M09  [Päivitetty: 2.4.2024]
• 14jw -- Kansainvälisten alustojen kautta varattu lyhytaikainen majoittuminen Suomessa maakunnittain ja vuosittain, 2018-2022  [Päivitetty: 2.4.2024]
• 14jx -- Kansainvälisten alustojen kautta varattu lyhytaikainen majoittuminen Suomessa kunnittain ja vuosittain, 2018-2022  [Päivitetty: 2.4.2024]
• 14jy -- Kansainvälisten alustojen kautta varattu lyhytaikainen majoittuminen Suomessa asuinmaittain ja vuosittain, 2018-2022  [Päivitetty: 2.4.2024]
• 116n -- Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995M01-2024M03*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116t -- Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995-2024*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116u -- Matkailusesonkien yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1996-2024  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116v -- Kuukausittaiset yöpymiset majoitusliikkeen toimialan ja matkan tarkoituksen mukaan, 1995M01-2024M03*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116w -- Vuosittaiset yöpymiset majoitusliikkeen toimialan ja matkan tarkoituksen mukaan, 1995-2024*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116x -- Majoitusliikkeiden kuukausittainen kapasiteetti ja sen käyttö, 1995M01-2024M03*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 116y -- Majoitusliikkeiden keskimääräinen vuosikapasiteetti ja sen käyttö, 1995-2024*  [Päivitetty: 25.4.2024]
• 13zy -- Ulkomailta Suomeen suuntautuvat matkat kuukausittain, 2023M03-2024M02  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143g -- Ulkomailta Suomeen suuntautuvat matkat asuinmaittain ja neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143h -- Ulkomailta Suomeen suuntautuvat matkat pääkohteen mukaan ja neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143i -- Ulkomaisten matkustajien vierailut ja yöpymiset alueittain ja neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143j -- Ulkomailta Suomeen suuntautuvat matkat neljännesvuosittain matkan tarkoituksen mukaan, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143k -- Rahankäyttö eri asioihin neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143l -- Ulkomailta Suomeen suuntautuvat matkat sukupuolen, ikäryhmän ja matkaseuran mukaan neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• 143m -- Liikkuminen ja hiilijalanjälki neljännesvuosittain, 2023Q2-2023Q4  [Päivitetty: 9.4.2024]
• Matkailutilinpidon avainluvut  [Päivitetty: 17.4.2024]
• Matkustustase  [Päivitetty: 5.3.2024]
• Matkailutulot kansallisuuksittain 2013-2022  [Päivitetty: 18.9.2023]
• Matkailumenot kohdemaittain 2013-2022  [Päivitetty: 18.9.2023]
• 11t6 -- Vuokramökkien käyttö- ja hintatiedot Manner-Suomessa, 2018M01-2023M12  [Päivitetty: 15.2.2024]
• 11t7 -- Vuokramökkien kapasiteettitiedot maakunnittain Manner-Suomessa, 2018M01-2023M12  [Päivitetty: 15.2.2024]

Oi ihana kotimaa! Nämä ovat nyt Suomi-matkailun trendit: asiantuntija vinkkaa, miten kotimaanmatkailun nousua jatketaan koronan jälkeen

Korona sai suomalaiset matkailijat kiinnostumaan kotimaasta. Miten heidät saadaan pidettyä täällä myös pandemian jälkeen?

Pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaanmatkailuun. Suomea ovat kiertäneet myös ne, jotka eivät tavallisesti lomaile kotimaassa.

– Tämä on aika iso juttu. Meillä on ihmisiä, jotka ovat matkustaneet ulkomailla paljon, mutta kotimaassa eivät juuri ollenkaan, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen Lapin yliopistosta sanoo.

Koronassa voittajia ovat olleet erityisesti luontokohteet ja pikkupaikkakunnat. Esimerkiksi Utsjoella on tehty hyvää tulosta ja Savonlinnassa saavutettiin viime kesänä ennätys kotimaisissa yöpymisissä, Honkanen sanoo. Huolimatta siis siitä, että Oopperajuhlat jouduttiin perumaan.

Myös Lapissa ja Ahvenanmaalla suomalaiset ovat reissanneet Honkasen mukaan tavallista enemmän, kun tilaa on vapautunut ulkomaisilta matkailijoilta.

Taudin pelko on sen sijaan pitänyt ihmisiä poissa tavallisesti kotimaanmatkailun kärjessä olevista isoista kaupungeista, Helsingistä ja Tampereelta.

Kotimaassa on nyt poikkeuksellisesti matkustettu kuin oltaisiin ulkomailla

Jo ennen koronaa kotimaanmatkailijat olivat suurin ryhmä suurimmassa osassa Suomea. Poikkeuksia olivat vain kansainväliset pääkaupunkiseutu ja Lappi, ruotsalaisten suosima Ahvenanmaa sekä osa Itä-Suomea, joka houkutteli venäläisiä ostosmatkailijoita, Honkanen sanoo.

– Kaksi kolmasosaa yöpymisistä on ollut suomalaisten tekemiä, yksi kolmasosa kansainvälisten matkailijoiden.

Uutta sen sijaan on se, että nyt kotimaassa on matkustettu kuin oltaisiin ulkomailla. Aiemmin Suomi-matkailu on ollut enimmäkseen sukulointia tai harrastusten ja tapahtumien, kuten jalkapalloturnauksen tai festivaalin, perässä reissaamista, Honkanen sanoo. Nyt ulkomaanmatkailun jättämää elämysvajetta on paikattu kiertämällä Suomea uusien paikkojen ja kokemusten perässä.

– Matkailu on osa elämäntapaa. On totuttu siihen, että matkustetaan. Kun ei päästä ulkomaille, se sama on sitten siirretty kotimaahan.

Aiemmin Suomi-matkailu on ollut sukulointia tai vaikka tapahtumien perässä reissaamista. Nyt ulkomaanmatkailun vajetta on paikattu kiertämällä Suomea uusien paikkojen ja kokemusten perässä.

Honkasen työryhmä toteutti viime syksynä työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen, miten kotimaanmatkailua pitäisi kehittää, jotta se saataisiin kasvuun.

Kolme tärkeintä asiaa, jotka pitäisi Honkasesta saada kotimaanmatkailussa kuntoon ovat hintamielikuva, markkinointi ja tiedonsaanti kohteista.

Kotimaanmatkailua on Suomessa tähän asti kehitetty pitkälti ulkomaisia turisteja varten. Iso syy on rahoitus. Kehittämiseen on käytetty EU-rahaa, jonka ehtona on kansainvälisen matkailun edistäminen. Ulkomaiset matkailijat myös käyttävät tutkimusten mukaan enemmän rahaa Suomen-lomallaan kuin kotimaiset.

Visit Finland -matkailuorganisaation tehtävänäkin on Suomen vetovoiman lisääminen kansainvälisten matkailijoiden silmissä. Kotimaanmatkailusta on puuttunut vastaava taho, joka kokoaisi kaiken tarjonnan kätevästi yhteen paikkaan ja miettisi markkinointikulman juuri kotimaanmatkailijoita kiinnostavaksi.

Tärkeintä olisi kuitenkin saada hintamielikuva kuntoon, Honkanen sanoo.

– Tekemämme tutkimuksen perusteella näyttää, että tällä hetkellä mielikuva on se, että kotimaanmatkailu on liian kallista.

Suomalaisetkin ovat Honkasen mukaan valmiita maksamaan hyvästä palvelusta tai upeasta elämyksestä, jos se on hintansa väärti. Maksavathan he ulkomaillakin. Hinta ei ole kallis, jos tuote on riittävän hyvä, Honkanen sanoo.

"Nostamalla laatua kotimaanmatkailussa voidaan perustella se, miksi ihmisten pitäisi maksaa niin paljon kuin he tällä hetkellä maksavat." Antti Honkanen

– Jos saa Ladan Mersun hinnalla niin ei siitä kukaan tykkää, mutta kyllä Mersuja silti ostetaan sillä oikealla hinnalla. Mutta silloin sen pitää olla Mersu.

Matkailukokemuksen pitää Honkasen mukaan olla sellainen, että hinta ja palvelu vastaavat toisiaan – ja mielellään vielä niin, että kokemus ylittää hinnan.

– Nostamalla laatua kotimaanmatkailussa voidaan perustella se, miksi ihmisten pitäisi maksaa niin paljon kuin he tällä hetkellä maksavat, Honkanen sanoo.

Hintakilpa ulkomaankohteiden kanssa taas ei Honkasesta ole mahdollista Suomen korkeasta kustannustasosta johtuen.

Osa laatumielikuvaa on se, miltä paikat ja palvelut näyttävät.

– Esteettiseltä puolelta kotimaanmatkailu on ollut ehkä vähän rikki, sisustusarkkitehti Mari Relander suunnittelutoimisto Koko3:sta sanoo.

Relander on suunnitellut ja konseptoinut suomalaisia ravintoloita ja hotelleja. Hän on ollut mukana uudistamassa esimerkiksi Helsingin Sokos Hotel Presidenttiä sekä Hanasaaren kulttuurikeskusta ja hotellia.

Suomessakin esimerkiksi kiinnostus premium-tason majoitukseen on nousussa.

Monia onnistuneitakin esimerkkejä majoituspuolelta Relanderin mukaan löytyy. Esimerkiksi kartanomajoituksissa on usein onnistuttu säilyttämään vanhaa mutta modernilla otteella niin, että kokemus vastaa nykymatkailijan odotuksia.

– Suomalaisten vaatimustaso tällä hetkellä on korkeampi kuin vaikka se oli 10 vuotta sitten. Tässä ajassa ihmiset ovat äärimmäisen valppaita kuluttaja, ja äärimmäisen kiinnostuneita sisustamisen trendeistä, estetiikasta, designista, Relander sanoo.

Suomessakin esimerkiksi kiinnostus premium-tason majoitukseen on nousussa. Ylipäätään lomamajoitukselta odotetaan lähtökohtaisesti aina jotain parempaa kuin mitä itsellä on kotona.

Elämyksen jakaminen somessa jo itsestäänselvää

Yhtenä syynä vaatimustason nousuun Relander pitää Instagramia. Matkailijoilla on jatkuvasti edessään työkalut tutkia koko maailman trendejä ja valikoimaa.

– Silloin vaatimustaso on sama niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Hotellielämyksen jakaminen sosiaalisen median kanavissa on alle 40-vuotiaille jo itsestäänselvä osa majoituskokemusta.

– Kun rakennetaan uutta, huomioidaan jo näitä tiedostavia, instagrammaavia asiakkaita, jotka äänestävät jaloillaan. Ja jos joku paikka on hyvä, he myöskin markkinoivat sitä ilmaiseksi omasta vapaasta tahdostaan.

Esteettisessä puolessa riittää Relanderin mukaan vielä päivitettävää Suomessa. Vanhastaan majapaikkoja on vaivannut tyylien sekamelska. Huoneissa ja tiloissa on nähtävillä kerrostumia eri vuosikymmeniltä eheän tyylin sijaan.

Yksityiskohdat ovat tärkeitä, sillä juuri mitättömän pieniltä tuntuvat asiat pistävät matkailijoiden silmiin eniten.

– Ihmiset kiinnittävät huomiota pieniin asioihin, sellaisin kuin roskikset, saippuat… Jos majapaikassa on joku ihana sampoo- ja saippuasarja, yhtäkkiä saakin tosi paljon anteeksi.

Millaiset palvelut sitten voisivat kiinnostaa kotimaanmatkailijoita jatkossa?

Iso trendi on nyt paikallisuus. Sekä Honkanen että Relander arvioivat sen jatkuvan.

Majapaikkojen aamiaispöydässä on paikallisia tuotteita, tiloissa sikäläistä taidetta. Ketjuhotellit häivyttävät ketjumaisuutta ja lisäävät yksilöllisyyttä.

Honkasen mukaan paikallisuuden korostamisessa olisi Suomessa vielä paljon otettavaa.

– Nyt on ollut vähän sitä ongelmaa, että täällä on kaikki ollut liian samanlaista. Pahimmillaan pystyy ajamaan Suomen läpi niin, että syö Rossossa joka päivä saman pitsan. Paikalla ei ole enää silloin mitään merkitystä.

Honkanen nostaa hyvänä esimerkkinä Savonlinnan seudulla sijaitsevan järvikylpylän, jossa on hyödynnetty järveä ja rakennettu kylpyläkokemus sen ympärille.

Lapsiperheitä kiinnostavat pakettimatkat

Honkasen työryhmän tekemässä selvityksessä kiinnostusta suomalaisissa matkailijoissa herättivät esimerkiksi erilaiset matkailua helpottavat välinevuokra- ja kuljetuspalvelut. Varsinkin kolmekymppisten lapsiperheiden kohdalla näkyi kiinnostus kotimaan pakettimatkoja kohtaan.

– Ei tarvitse itse säätää matkaa.

Suomalaisten suosituin kotimaanmatka on edelleen mökkimatka, mutta mökkipaikkakuntien matkailutarjontaa kehittämällä myös mökkiläiset saadaan käyttämään siellä rahaa enemmän kuin vain ruokaostoksiin, Honkanen arvelee. Turun saaristo on hänen mukaansa tästä onnistunut esimerkki.

Relander nostaa esiin myös toisen suuren, globaalin trendin: hyvinvoinnin.

Suomalaisia kiinnostavia kohteita voisivat olla esimerkiksi eri puolelta Suomea löytyvät perinteikkäät urheiluopistot ja -keskukset. Niillä on merkityksellistä historiaa, side suomalaiseen kulttuuriin, ja ne voisivat tarjota perheille ja ystäväporukoille loman, jossa voi harrastaa yhdessä kauniissa luonnon maisemissa.

Myös leirintäalueiden kehittäminen syyhyttää Relanderia.

– Niissäkin on hienoja paikkoja. Miten niiden palveluihin saisi uutta ideaa?

Viime kesään jouduttiin kotimaanmatkailussakin lähtemään kevään sulkujen jälkeen täysin uudessa, yllättävässä tilanteessa.

Honkasen mukaan vasta tämä kesä näyttää, osataanko suomalaisille myydä oikeanlaisia palveluita.

– Ylipäätään nyt palveluita on lähdetty suunnittelemaan enemmän myös kotimaanmatkailijoille. On ihan jännä nähdä, mitä kaikkea tämän seurauksena syntyy.

Grafiikoiden lähde: Business Finland

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

matkailualan uutiset Suomessa

• Hotelliuutisia

Ravintolauutisia

• Kokous- ja tapahtuma-alan uutisia
• Aktiviteetit
• Matkustajaliikenne
• Matkailu-uutisia
• Ota yhteyttä

Matkailualan uutisia

Kuinka tekoäly valjastetaan liiketoiminnan avuksi tutkijat yhdistivät voimansa kahdeksan kansainvälisen yrityksen kanssa.

• Esteettömyyden edistäjä -palkinto Arctic Lakeland Kainuu -verkkosivuston esteettömyysosiolle
• Matkailugaalassa juhlittiin alan ansioituneita ja suosittuja toimijoita ja kohteita

Kukaan ei vielä tiedä, miten ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälyt tulevat mullistamaan yritysmaailmaa. Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti etsii nyt parhaita tapoja ja hakee ratkaisuja sudenkuoppiin. Suuriin kielimalleihin perustuva generatiivinen tekoäly lävähti ChatGPT:n myötä työtätekevän kansan koneille vajaa vuosi sitten, ja alusta alkaen on ollut selvää, että moni työtehtävä ja -prosessi voi sen myötä muuttua radikaalisti – helpottua, tehostua, poistuakin. Mutta miten tarkalleen, sitä ei vielä kukaan tiedä.

• aaltoyliopisto
• business finland
• cambridgen yliopisto
• imperial college london
• vu amsterdam

MaRa: Jyväskylän seudun yrityksillä varsin hyvä syyskesä – asiakkaiden talouden heikkeneminen vaikuttaa pikkujoulukysyntään

MaRan Jyväskylän alueen matkailu- ja ravintolayrityksille tekemän kyselyn mukaan hieman yli puolella yrityksistä liikevaihto kasvoi elo-syyskuussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Tosin liikevaihdon kasvuun vaikutti olennaisesti kustannusten voimakas nousu. Hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua tulevalle pikkujoulukaudelle. Yritysten pahimmat liiketoiminnan menestymistä varjostavat uhat ovat ammattitaitoisen työvoiman puute, kysynnän vähäisyys ja kustannusten nousun jatkuminen.

• Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Digitaalinen euro ja mobiili pikamaksuratkaisu nähdään osana digitalisoituneen talouden turvallista tulevaisuutta

”Kun käteisen käyttö vähenee, meidän on huolehdittava, että kotitalouksilla säilyy jatkossakin mahdollisuus maksaa keskuspankkirahalla digitalisoituvassa yhteiskunnassa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen ja EKP:n neuvoston jäsen Tuomas Välimäki.

• Suomen Pankki
• digitaalinen euro
• keskuspankkiraha
• sahkoinen maksaminen
• euroopan keskuspankki
• pikamaksuratkaisu

Yritysten suhdannekatsaus: Lapin matkailuala loistaa valopilkkuna vaisussa suhdanteessa

Suomalaisten yritysten talousnäkymät ovat monella toimialalla vaimeat. Matkailuala on poikkeus, sillä erityisesti talvimatkailu Lappiin on kasvanut voimakkaasti. 

• danske bank a/s
• talouskasvu
• talvimatkailu
• Lapin matkailu

MaRa: Matkailu- ja ravintolayritysten kesä kohtuullinen – kustannukset painavat raskaasti

MaRan jäsenkyselyn mukaan noin puolella alan yrityksistä liikevaihto kasvoi kesäkuukausina. Suurimman osan liikevaihdon kasvusta selittää hintojen nousu. Kustannusten nousu rasittaa alan yrityksiä myös syksyllä samalla kun erityisesti korkeat korot syövät asiakkaiden ostovoimaa. Palvelualat ovat kannatelleet Suomen taloutta, kun teollisuus ja etenkin rakentaminen ovat olleet vaikeuksissa. Nyt myös palvelualojen näkymät ovat heikentyneet euroalueella.

• matkailu ja ravintolapalvelut mara ry 
• kustannukset
• maran jasenkysely

Matkailutoimiala on selvässä kasvussa Pirkanmaalla ja koko Suomessa – Tampere yksi Suomen suurimmista matkailualueista

Matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan Suomen suurimmat matkailualueet matkailutulolla mitattuna ovat Vantaa, Helsinki ja Tampere. Vantaan matkailutuloa selittää erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema, joka tuotti kaupungin matkailutulosta lähes 90 prosenttia.

• Visit Tampere
• matkailutulo
• matkailun tulo ja tyollisyystutkimus
• jari ahjoharju
• annakrista sorvoja
• matkailuliiketoiminta
• global destination sustainability indeksi

Tutkimus: TikTok on suositumpi kuin paperinen sanomalehti ja älykelloista on tullut valtavirtaa – näin suomalaisten median ja laitteiden käyttö on muuttunut kymmenessä vuodessa

Markkinointitoimisto Dagmarin Digitaalisen median tutkimus osoittaa, miten paljon ihmisten arki on muuttunut median käytön ja laitteiden myötä. Harva katsoo televisiota ilman kädessä olevaa puhelinta, joka neljännellä on ranteessa älykello, ja YouTube on paisunut lineaarisen television kokoluokkaan. Nämä muutokset ovat tapahtuneet kymmenen viime vuoden aikana, kun markkinointitoimisto Dagmar on toteuttanut Digitaalisen median tutkimusta.

Suomi putosi kolme sijaa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa: nyt sija 11

Suomen kilpailukykyasema heikkeni sijalle 11 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa tänä vuonna. Suomen sijoitus aleni takaisin toissavuotiselle tasolleen. Tanska säilytti vertailun kärkipaikkansa. Toiseksi kiri Irlanti, jonka sijoitus nousi jopa yhdeksän sijaa. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensivät erityisesti kansainvälinen kauppa, asenteet ja arvot sekä hinnat. Parannusta tuli työllisyydessä ja kansainvälisissä investoinneissa.

Staycation ei ole enää vain romanttinen viikonloppuloma – tuoreen kyselyn mukaan itsensä palkitseminen on yhä yleisempi syy lähimatkailuun

Omalle kotipaikkakunnalle tai sen lähistölle suuntautuvat staycation-minilomat houkuttelevat tällä hetkellä etenkin 26–35-vuotiaita aikuisia, ja lähilomalle lähdetään yhä moninaisemmista syistä. Lapland Hotelsin teettämän kyselyn mukaan lomailulta kaivataan nyt helppoutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Staycationin suosio on edelleen korkea: jopa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo lähteä lähilomalle tulevaisuudessa. 

• lapland hotels oy
• lemmikkiloma

MaRan koronatukia koskeva tutkimus: Osa pienistä yrityksistä sai asianmukaiset tuet – hallitus jätti isot yritykset ja työntekijät heitteille

Luonnonvarakeskus Luke ja REINU econ Oy selvittivät MaRan toimeksiannosta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Tutkimuksessa selvitettiin valtion maksamia suoria tukia ja lomautusjärjestelmän tuomia taloudellisia hyötyjä yrityksille. Majoitus- ja ravintolayritykset saivat valtiolta tukia yhteensä 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja MaRan arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.

• Tukipaketti
• pandemian vaikutus
• rajoitukset
• lomautukset

Lue lisää ...

Kansainvälinen näkyvyys on kasvattanut suomen vaikutusvaltaa.

Suomi-kuva on vahvistunut vuoden 2022 aikana. Suomi on näkynyt ulkomaisessa mediassa historiallisella tavalla ja uutiset Suomesta ovat saaneet poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Erityisesti arviot suomalaisesta hallinnosta sekä suomalaisista ihmisistä ovat muuttuneet entistäkin positiivisemmiksi. Kasvanut tunnettuus on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo ulkoministeriön julkaisema Maakuvan vuosikatsaus.

• ulkoministerio / utrikesministeriet
• maakuvan vuosikatsaus
• sanna marin

Liikevaihto kasvussa palvelualojen päätoimialoilla erityisesti MaRa-alalla

Palvelualojen päätoimialoista liikevaihto kasvoi eniten vuoden 2023 tammikuussa majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. MaRa-alan työpäiväkorjattu liikevaihto nousi 61,0 % vuodentakaisesta tammikuusta volyymin kasvaessa samaan aikaan 47,4 %.

• tyopaivakorjatun liikevaihdon ja volyymin vuosimuutos palveluiden toimialoilla
• tilastokeskus

Lappi on kokoansa suurempi vientimaakunta – Matkailu tulee nähdä tärkeänä osana vientituloja

Lappi on vientivetoinen maakunta, jossa potentiaalisilla vientiyrityksillä on merkittäviä kasvuhaluja. Haasteina kansainvälisen viennin tiellä ovat yleinen taloustilanne ja työvoiman saatavuus. Kansainvälisen matkailun vientiarvon arvioidaan olevan jopa 520 miljoonaa euroa.

Suuri Airbnb-selvitys: majoitustoiminta on osoittamassa elpymisen merkkejä koronavuosien jälkeen

Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi vuotuinen Airbnb-selvitys osoittaa, että majoitustoiminta on osoittamassa elpymisen merkkejä koronavuosien jälkeen.   

Vuoden 2023 selvityksen keskeisiä huomioita ovat:

• vertaa ensin suomi oy

Avoimet paikat

• Ilmoita Avoimet Työpaikat

Majoitusuutisia

• Turun Ratapihan hotellikumppaniksi Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva hotellioperaattori Strawberry
• Matkamessujen 2024 Vastuullisuuskilpailun voittaja on kylpylähotelli ja ravintola Kasnäsudden
• S-ryhmässä uskotaan Suomi-matkailun nousuun – varauksia jopa 30 % viime vuotta enemmän 
• Rukalle Saaruan huipulle rakentuu huikaisevien maisemien saunaravintola
• Sirly Ylläsjärvi tavoittelee Michelin tähteä uudelle ravintola Elsalle.
• NATO-oluesta tunnettu pienpanimo luopuu panimotoiminnasta

Kokousalanuutisia

• Tapahtuma-areena Garden Helsinki etenee päätöksentekoon
• Tampereen tapahtumapalvelut täydentyvät: Finlaysonin alueelle rakentuu uusi kokous- ja tapahtumakeskus Finlayson Meetings
• Lapland Hotels Arenan ensimmäinen vuosi oli menestyksekäs: Nokia Arenan tapahtumakirjo on näkynyt suoraan asiakasmäärissä

Uutisia työvoimasta

• Kyrö Distillery Companyn muutosneuvottelut on saatu päätökseen
• PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen: ”Pienipalkkaisen on entistä vaikeampi tulla työllään toimeen”
• Matkailu tarjoaa työtä monenlaisille osaajille

• S-ryhmässä uskotaan Suomi-matkailun nousuun – varauksia jopa 30 % viime vuotta enemmän  Matkailuala jatkaa piristymistään ja S-ryhmän matkailukaupan vuosi 2024 on lähtenyt positiivisissa merkeissä käyntiin. Sokos Hotellien ja Radisson-hotellien varaustilanteessa on selkeää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun varmistamiseksi ryhmässä jatketaan toimialan yhteistyötä Suomi-matkailun vahvistamiseksi ja kehitetään hotelleja palveluineen vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden odotuksiin. Hotellit ja majoitus Lue lisää...

Matkailutrendejä

• MaRa: Jyväskylän seudun yrityksillä varsin hyvä syyskesä – asiakkaiden talouden heikkeneminen vaikuttaa pikkujoulukysyntään MaRan Jyväskylän alueen matkailu- ja ravintolayrityksille tekemän kyselyn mukaan hieman yli puolella yrityksistä liikevaihto kasvoi elo-syyskuussa verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Tosin liikevaihdon kasvuun vaikutti olennaisesti kustannusten voimakas nousu. Hieman yli 40 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua tulevalle pikkujoulukaudelle. Yritysten pahimmat liiketoiminnan menestymistä varjostavat uhat ovat ammattitaitoisen työvoiman puute, kysynnän… Trendit

• MaRa: Matkailu- ja ravintolayritysten kesä kohtuullinen – kustannukset painavat raskaasti MaRan jäsenkyselyn mukaan noin puolella alan yrityksistä liikevaihto kasvoi kesäkuukausina. Suurimman osan liikevaihdon kasvusta selittää hintojen nousu. Kustannusten nousu rasittaa alan yrityksiä myös syksyllä samalla kun erityisesti korkeat korot syövät asiakkaiden ostovoimaa. Palvelualat ovat kannatelleet Suomen taloutta, kun teollisuus ja etenkin rakentaminen ovat olleet vaikeuksissa. Nyt myös palvelualojen näkymät ovat… Trendit

Kokousalan uutisia

• PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen: ”Pienipalkkaisen on entistä vaikeampi tulla työllään toimeen” ”Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, monen palvelualan työntekijän on entistä vaikeampi tulla työllään toimeen. Verotus ei kevene, pätkätöiden tekemisestä rangaistaan ja kokoaikatyötä ei palvelualojen kaikille työntekijöille ole tarjolla”, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen summasi tilannetta Suomi-Areenan Työllä piti tulla toimeen, mutta miten kävi - tilaisuuden keskustelussa. Työvoima

Liikenneuutisia

• Viiden maakuntakentän lentoliikenteen kilpailutus on käynnistynyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on käynnistänyt tarjouskilpailun aikataulun mukaisen reittilentoliikenteen hankkimiseksi viiteen maakuntakeskukseen. Tuetut reitit ovat Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin, Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren sekä Helsingin ja Kemi-Tornion lentoasemien välillä. Lentoliikennettä hankitaan 29.4.2024–28.3.2026 väliseksi ajaksi. Matkustajaliikenne
• Lentojen jatko Joensuuhun turvattu, Karjalan radan kunnostus etenee Pääministeri Orpon hallituksen ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi julkaistiin eilen. Pohjois-Karjalan näkökulmasta budjettiehdotus sisältää kaksi saavutettavuutta parantavaa päätöstä. Matkustajaliikenne

Tapahtumauutisia

• Kansainväliset Erämessut tarjoilevat ensi kesäkuussa upean sisältökokonaisuuden Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäen Urheilupuistossa 7.–9.6.2024. Tapahtuma tiivistyy kolmipäiväiseksi näytteilleasettajien toiveesta. Erämessujen sisältö uudistuu seuraavien sisältökokonaisuuksien myötä: Tapahtumat
• Suomalaisille voittoja European Franchise Awards -tapahtumassa Kotipizza jakoi Innovation & Sustainability -sarjan voiton European Franchise Awards -tapahtumassa. Suomalaisen franchisingtoiminnan veteraani Henri Laakso nimettiin puolestaan eurooppalaisen franchisingin kunniagalleriaan European Franchising Hall of Fameen. Tapahtumat

Aktiviteettiuutisia

© 2024 travelnews.fi

• Ladattavat oppaat ja webinaarit
• Asiakkaamme
• Vastuullisuus
• Kumppanimme
• Yhteystiedot
• Sijoittajille
• Avoimet työpaikat
• Kulttuurimme
• Career Compass
• Analytiikan uramahdollisuudet
• D365-osaajien uramahdollisuudet
• Ohjelmistokehittäjän uramahdollisuudet
• Integraatio-osaajien uramahdollisuudet

Visit Finlandin Kestävä matkailu Suomessa 2022 -raportti julkaistu – Digia ja Positive Impact tuottivat raportin kestävän matkailun asiantuntijakumppanina

Digia on myös Visit Finlandin kumppani datan keräämisen, hyödyntämisen ja raportoinnin kehittämisessä.

Kestävyys on Suomen matkailualan vahvuus. Visit Finlandin 25.4.2023 julkaisema ensimmäinen Kestävän matkailun tila 2022 -raportti kokoaa yhteen Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman kestävän matkailun indikaattoritietoja, joilla mitataan matkailun kestävyyttä. Kestävä matkailu huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset.

Yksi raportin taustalla olevista datalähteistä on Digian ja Positive Impactin kehittämä matkailualan CO2-laskuri, joka auttaa matkailutoimijoita seuraamaan omaa hiilijalanjälkeään. Laskurin käyttäjäksi on rekisteröitynyt yli 300 matkailualan yritystä. Digia ja Positive Impact vastaa laskurin data-analytiikasta sekä sisällön ja käytettävyyden kehittämisestä.

Kestävän matkailun kehitystä johdetaan tiedolla, minkä vuoksi Visit Finland kehittää jatkuvasti datan keräämistä, hyödyntämistä ja raportointia. Hiilijalanjälkilaskurin lisäksi Digia on kehittänyt Visit Finlandin kumppanina DataHub - ja Sustainable Travel Finland -raportteja, jotka ovat nähtävillä Visit Finlandin verkkosivuilla.

DataHub on Visit Finlandin ylläpitämä tietokanta, johon suomalaiset matkailualan yritykset voivat tallentaa tiedot yrityksestään sekä tuotteistaan, ja josta ne ovat kolmansien osapuolien saatavilla rajapintojen kautta. DataHub-raportti kertoo tietokannan sisällöstä ja sen kehityksestä. STF-raportti on samankaltainen kuin DataHub-raportti, mutta nimensä mukaisesti keskittyy STF-merkin saaneisiin yrityksiin.

Jatkossa Digia ja Positive Impact tulevat kehittämään Visit Finlandin kanssa myös uusia indikaattoreita matkailualan kestävyyden mittaamiseen ja toimialan tiedolla johtamiseen.

Visit Finlandin lehdistötiedote 25.4.2023: Matkailuyritykset panostavat energiatehokkuuteen, moninaisuuden huomioimisessa on vielä työsarkaa

Digian lehdistötiedote 17.10.2022: Visit Finlandin, Digian ja Positive Impactin kansallinen hiilijalanjälkilaskuri mullistaa ilmastolaskennan ja edistää kestävää matkailua

Digian asiakastarina: Kestävämpää matkailua tiedon avulla – Visit Finland hyödyntää Power BI -raportteja monipuolisesti

Lisätietoja:

Minna Häkämies Business Manager, Digia Oyj +358 (0)40 516 6108 / minna.hakamies(a)digia.com

Elina Levula Toimitusjohtaja, Positive Impact Finland Oy +358 (0)44 024 0390 / elina.levula(a)positiveimpact.fi

Digia on ohjelmisto- ja palveluyritys, joka yhdistää teknologian mahdollisuudet ja ihmisten kyvykkyydet älykkäämmän liiketoiminnan ja yhteiskunnan sekä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tehtävämme on pitää asiakkaamme digievoluution kärjessä. Meitä digialaisia on yli 1500 ja toimimme globaalisti asiakkaidemme kanssa. Digian liikevaihto vuonna 2023 oli 192,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on listattuna Nasdaq Helsingissä (DIGIA). digia.com

Muita uutisia

Servica valitsi digian talouden toiminnanohjauskumppaniksi, digia allekirjoittanut naisten voimaannuttamista edistävät periaatteet, hankkija modernisoi maatalouden tuotantopanos- ja myymäläkaupan toiminnanohjauksen – yli 2 m€:n sopimus digialle, liigan tilastonäkymät uudistuvat – kehitystyön ensimmäinen askel on julkistettu.